Mannerheim-museon historiassa vuodesta 1951 on nähty monenlaista näkökulmaa Marsalkan elämäänEnsimmäisen intendentin, O.R. Bäckmanin aikana kotimuseoon oli laitettu esille mm.  adresseja ja seppelnauhoja.  Myös varsinaisen kodin asetteleminen yleisön nähtäväksi oli vaatinut järjestelyä ja entisen asukkaan yksityisimpien tavaroiden poissiivoamista. Tässä työssä keskeisiä olivat kaksi taloudenhoitajaa.  

 

Varsinaisia teemanäyttelyitä alettiin luoda vasta myöhemmin, kun näyttelytoiminta muuttui tieteellisemmäksi ja toisen kerroksen näyttelyhuoneiden uudelleen järjestelyn yhteydessä 1970-luvulla. Syventymiskohteina ovat vuosien saatossa olleet mm. Mannerheimin tutkimusmatkat, sodatkotipaikat, hevoset ja autot. Varsin runsaasti esillä on ollut Aasian-matkaan liittyviä aiheita. 

 

Mannerheim-museon näyttelyitä 1970-2001

 

Museo on varsinkin vuodesta 2013 luonut erikoisnäyttelyitä varsin tiheään tahtiin. Näyttelypolitiikkaa on viety muistonäyttelyistä ja Mannerheimin keskeisten elämänvaiheiden sijaan temaattiseen ja problematisoivampaan suuntaan. Samalla on koetettu painottaa vakavimpien aiheiden ja kevyempien teemojen lisäksi niitä sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia, joita museon kohdehenkilön elämästä löytyy, ja rajatussa tilassa esitellä niitä alkuperäisaineistoa ja kontekstualisointia hyödyntävinä pienoistutkielmina.  

 

Näyttelytyöryhmät ovat samalla tasapainoilleet siviili- ja sotilaallisten sekä kansallisten ja kansainvälisten teemojen välillä osallistaen yhä enemmän koko henkilökuntaansa ja ottaen mukaan erilaisia yhteistyötahoja näyttelyntekoon. Vuonna 2016 museoon rakentui ensimmäistä kertaa näyttely, jonka suunnittelu tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston opiskelijoiden kanssa, ja joka pitkästä aikaa omaksui ulkoisen näkökulman Mannerheimista kohteena. 

 

Erikoisnäyttelyjen yhteydessä on monesti järjestetty tapahtumia kuten salonkeja, erikoisopastuksia ja keskustelutilaisuuksia. 1990-luvulla aloitettu perinne luoda näyttelyitä ulkomaille on viime aikoina jatkunut museon tuottamien extra muros-näyttelyillä eri yhteistyökumppanien kanssa sekä yhteistyöllä muiden museoiden kanssa. 

 

2013 Lukeva Mannerheim. Poimintoja Marsalkan kirjastosta. Kuraattori: Kristina Ranki. 

 

2014 Mannerheim 1914. Työryhmä: Alex Kransman, Marja Englund ja Wilhelm Brummer.  

 

2014 Mannerheim maalla, merellä ja ilmassa. Työryhmä: Wilhelm Brummer et alii. 

 

2015 Miekka ja liekki. Mannerheim ja Yliopisto. Kuraattori: Kristina Ranki. 

 

2016 Marski elää! Työryhmä: Kristina Ranki, prof. Hanna Korsberg ja teatteritieteen opiskelijat, Helsingin yliopisto. 

 

2017 Entourages – Gustaf Mannerheimin elämä ja verkostot. Työryhmä: Kristina Ranki, Wilhelm Brummer, Toni Piipponen, Marja Englund ja Alex Kransman. 

 

2017 Karl Fazer ja Gustaf Mannerheim – historiallinen ystävyys. Fazerin vierailukeskuksessa. Kuraattori: Toni Piipponen. 

 

2017 Gustaf Mannerheimin venäläiset kirjat. Suomen Pietarin instituutissa. Työryhmä: Kristina Ranki ja Alex Kransman. 

 

2017 Mannerheimin kirjat -näyttely Helsingin kirjamessuilla. Työryhmä: Kristina Ranki ja Toni Piipponen. 

 

2017 Gustaf Mannerheim, valokuvanäyttely. Varsova, Muzeum Lazienki KrólewskieYhteistyössä Suomen Puolan suurlähetystön kanssa. 

 

2018 Mannerheim: Risti ja ikoni. Kirkko, uskonnot ja tuonpuoleinen. Työryhmä: Kenttäpiispa Pekka Särkiö, Kristina Ranki, museonjohtaja Miia-Leena Tiili, Wilhelm Brummer ja Toni Piipponen. 

 

2019 Liekki ja miekka. Mannerheim ja yliopisto. Helsingin yliopistomuseossa. Työryhmä: Kristina Ranki, Toni Piipponen, Liisa Oikari ja näyttelypäällikkö Pia Vuorikoski.  

 

2019 Interrex. Gustaf Mannerheim ja Suomi 1919. Työryhmä: Kristina Ranki, Toni Piipponen, Liisa Oikari, Martin Pettersson ja Wilhelm Brummer.