Mannerheim-museon arkisto koostuu Gustaf Mannerheimin henkilökohtaisesta arkistosta sekä valokuvakokoelmasta. Mannerheim-säätiön omistamaa Gustaf Mannerheimin henkilöarkistoa säilytetään Kansallisarkistossa. Arkisto sisältää kirjeenvaihtoa, muistelmakäsikirjoituksia tausta-aineistoineen, toimintaan liittyviä asiakirjoja, lehtileikkeitä ja biografista ja muuta aineistoa vuosilta 1867-1951. Arkiston käyttö valtionarkistonhoitajan luvalla. Osa Mannerheimin henkilöarkistosta sijaitsee Mannerheim-museolla.

  

Arkistoon kuuluvan valokuvakokoelman pohjana on Gustaf Mannerheimin henkilökohtainen valokuva-arkisto. Tämän lisäksi valokuvakokoelmaan kuuluu lahjoituksina tulleita kuvakokonaisuuksia sekä erilaisiin julkaisuihin liittyviä valokuvia. Valokuvakokoelma sisältää kokonaisuudessaan noin 5000 valokuvaaValokuvia on mahdollista tilata museon kuvapalvelujen kautta. 

Ylipäällikön päiväkäskyt

Armeijassa on tapana informoida joukko-osastoja, yksiköitä ja yksittäisiä sotilaita esimiehen laatimilla päiväkäskyillä. Yksikkötasolla informaatio kohdistuu jokapäiväiseen työhön ja vapaa-aikaan. Mitä korkeammalle hierarkiassa edetään, sitä yleisemmän luonteen saa päiväkäskyn sisältö. 

 

Ylipäällikön päiväkäskyt voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään: ylennykset ja palkitsemiset, nimitykset ja siirrot sekä kiittävät ja rohkaisevat päiväkäskyt. Julkaisemme viimeiseen ryhmään kuuluvat, ylipäällikön talvisodan aikana antamat päiväkäskyt. 

 

Talvisodan alkaessa Tasavallan presidentti nimitti sotamarsalkka Mannerheimin Suomen puolustusvoimain ylipäälliköksi. Mannerheim antoi nimityksen tiedoksi puolustusvoimille ensimmäisessä talvisodan päiväkäskyssään Nro 1./1.12.1939. Kuten muidenkin päiväkäskyjen kohdalla, avustajat laativat hänen antamiensa ohjeiden mukaan luonnokseen, jota hän sitten muokkasi painaen päiväkäskyyn oman persoonallisen kädenjälkensä. Hänen jäljittelemätön, yhtä aikaa ytimekäs ja ilmeikäs tyylinsä tavoittaa lukijan tänäkin päivän. 

Suuri kansallisadressi 

Suuri Kansallisadressi on nähtävillä Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa. 

 

Vuoden 1920 alussa Gustaf Mannerheimille ojennettiin Suuri Kansallisadressi – kansallislahja koostui n. 300 000 allekirjoituksesta 12 niteessä sekä 7,6 miljoonan markan suuruisesta rahasummasta (joka vastaisi tänään noin 3 miljoonaa euroa). Lahjakirja oli päivätty heinäkuun 25. päivänä vuonna 1919, samana päivänä, jolloin Mannerheim hävisi Suomen ensimmäisissä presidentinvaaleissa professori K. J. Ståhlbergille. 

 

Kun kenraali oli astumassa sivuun, tahdottiin häntä kiittää työstään itsenäisen Suomen hyväksi – valkoisen armeijan voittoon johtamisesta sekä valtionhoitajakaudesta. Vetoomus Suomen kansalle, joka 24 eturivin suomalaisen allekirjoituksella varustettuna julkaistiin päivälehdissä seuraavana päivänä, oli keräyksen alkusoitto. 

 

Keräys tapahtui paikkakunnittain ja maakunnittain erityisillä listoilla, joiden yläkulmassa lukee Kansallisadressi Kenraali Mannerheimille – Nationaladressen till General Mannerheim. Joka sivulla on kehotus palauttaa listat keräyskomitean puheenjohtajalle rouva Ida Blomqvistille. Listat kiersivät enemmän tai vähemmän vapaasti seuduilla. Alkuperäiset kirjoitusasut sekä jako maakuntiin on säilytetty. 

 

Allekirjoitukset voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan: omakätisiin allekirjoituksiin, muiden kirjoittamiin nimiin sekä yrityksiin. Omakätiset allekirjoitukset muodostavat enemmistön. Suurin osa allekirjoittajista on lisännyt kirjoituksen oheen ammatin tai tittelin. Allekirjoituksista ilmenee, että eri yhteiskunnan kerrostumat ovat hyvin edustettuina – mäkitupalaisesta kreiviin, palvelijattaresta hovioikeudenneuvoksettareen. Joissain tapauksissa on sama henkilö kirjoittanut useita nimiä. Kokonaiset perheet ovat useimmiten mukana – Kansallisadressia ei siis ole allekirjoitettu vain perheenpäiden toimesta, mitä joskus on väitetty. Yritysten leimoja löytyy erityisesti Helsingistä. 

 

Nyt kun sata vuotta on kulunut siitä, kun Suuri Kansallisadressi luovutettiin Mannerheimille, sen kaksitoista nidettä avataan yleisölle. Allekirjoituksia tutkimalla saa hyvän kuvan vastasyntyneen tasavallan ammattiryhmistä. Joukosta voi löytää myös omien sukulaisten allekirjoituksia. 

 

Hanke 

Mannerheim-museon museonjohtaja Kristina Ranki aloitti kesällä 2016 hankkeen Suuren Kansallisadressin säilyttämiseksi, konservoinniksi ja allekirjoitusten digitalisoimiseksi. Museovirasto tuki hanketta. Konservoinnin suoritti konservaattori Anna Aaltonen. Digitointi- ja tutkimustyön suoritti museon opas, FM Marja Englund. 

 

Materiaalin avaamiseksi yleisölle sai Kansallisarkiston Digitaaliarkisto marsalkka Mannerheimin 150-vuotisjuhlavuoden aikana kunniatehtävän toimia Suuren Kansallisadressin säilyttämispaikkana. 

Kansallisadressi