Mannerheim-museon pysyvä näyttely esittelee Gustaf Mannerheimin yksityiskodin autenttisia koti-interiöörejä. Mannerheim asui Kalliolinnantien valkoisessa huvilassa vuosina 1924-1951. Museo esittelee Marsalkan kotia 1940-luvun alun asussa. Huoneiden sisustus on alkuperäinen lukuun ottamatta yläkerran kolmea näyttelyhuonetta, joissa on vaihtuvia näyttelyitä.
Kodin huoneiden sisustuksessa voi aistia 1800-luvun vaikutteita ja ihmisen maailmankuvan. Huoneiden värimaailmat ja irtaimisto luovat yhdessä eheitä huonekokonaisuuksia. Sisustuksessa ja huoneiden sijoittelussa toistuu perinteinen asumisen hierarkkinen jako pohjakerroksen taloudenhoitotiloihin, alakerran vastaanottohuoneisiin eli julkisiin tiloihin ja yläkerran asuinhuoneisiin eli yksityisiin tiloihin. Mannerheim toimi itse kotinsa sisustajana ja loi itselleen persoonallisen ja tyylikkään kodin. Mannerheimin kädenjälki näkyy kodin esineistössä sekä interiööreissä. 1920-luvun alussa rakennus remontoitiin ja muutoksia toteutettiin Mannerheimin toiveiden mukaan. Tällöin luotiin muun muassa nykyinen huonejako sekä modernisoitiin talon teknistä varustelua.
Koska kotimuseo on muuttumaton ja koskematon pysyvä näyttely, nousevat Mannerheimin omat esineet ja niiden sisältämät viestit edelleen selvästi esiin. Esi-isien muotokuvat seinillä kertovat suvun historiasta. Suomen valtion ja kansan antamat lahjat ja kunnianosoitukset kertovat puolestaan Mannerheimin elämäntyöstä isänmaan hyväksi, niin sotilaallisella, poliittisella kuin humanitääriselläkin alalla. Ainutlaatuinen kunniamerkkikokoelma on todistuksena tämän elämäntyön arvostuksesta paitsi kotimaassa, myös ulkomailla. Lukuisat metsästystrofeet ja matkamuistot puhuvat omaa kieltään innokkaasta metsästäjästä ja tutkimusmatkailijasta, suuri kirjasto taas laajasta kiinnostuksesta eri elämänaloja kohtaan. Talossa voi yhä aistia sivistyneen kosmopoliitin varman maun luoman rauhallisen, kodikkaan tunnelman.
