Viimeisenä tahtonani ja testamenttinani määrään minä alla mainitun omaisuuden suhteen seuraavaa: Minulle, Gustaf M a n n e r h e i m i l l e, Suomen kansan heinäkuun 25. päivänä 1919 'Kenraali Gustaf Mannerheimin kansallisrahasto' -nimisenä antaman kunnialahjan lahjakirja sisälsi mm. seuraavan määräyksen: "Pyydämme Teitä kunnialahjana ottamaan vastaan tämän rahaston, nauttimaan elinaikananne sen korot sekä määräämään sen pääoman käyttämisestä".
Näillä sanoin alkaa Suomen marsalkan 16.8.1945 allekirjoittama testamentti, joka samalla on Kenraali Gustaf Mannerheimin Kansallisrahaston (nykyisen Mannerheim-säätiön) sääntöjen perusta. Tänäkin päivänä säätiön hallitus toteuttaa Suomen marsalkan viimeistä tahtoa myöntäen stipendejä lupaaville suomalaisille upseereille, mahdollistaen siten heidän koulutuksensa ulkomaisissa sotakorkeakouluissa. Säätiön myöntämät apurahat jaetaan Maanpuolustuskorkeakoulun tekemän esityksen perusteella. Vuosikymmenten saatossa sadat upseerit ovat saaneet opiskella parhaissa ulkomaisissa sotakorkeakouluissa säätiön myöntämien stipendien turvin.
Säätiön ensisijainen tarkoitus on apurahojen myöntäminen. Tämän lisäksi säätiö ylläpitää Mannerheim-museota. Tehtävä ei kuulunut alkuperäisiin, Suomen marsalkan määräämiin tehtäviin, vaan hallitus teki perustamispäätöksen Mannerheimin kuoleman jälkeen.
Säätiön omistuksessa olevat Suomen marsalkan asiapaperit ja kirjeenvaihto on talletettu Kansallisarkistoon. Arkistokokoelman tutkiminen on luvanvaraista. Lupa kokoelman tutkimiseen on saatava säätiön edustajalta sekä valtionarkistonhoitajalta. Lisäksi säätiö omistaa Mannerheim-museossa säilytettävän laajan valokuva-arkiston. Säätiö omistaa oikeudet Suomen marsalkan Muistelmiin, sekä kaikkeen mitä Mannerheim on kirjoittanut (poikkeuksena Aasian-matkan päiväkirja, jonka oikeudet omistaa Suomalais-Ugrilainen Seura).
Mannerheimin eläessä säätiön hallituksen muodosti hänen lisäkseen kolme jäsentä. Sääntöjen mukaan hänen kuoltuaan hallitukseen tuli kuusi uutta, virka-asemansa mukaan määräytyvää jäsentä.
Säätiön hallitus muodostuu yhäkin tämän periaatteen mukaisesti yhdeksästä jäsenestä, kolmen alkuperäisen jäsenen valitessa seuraajansa. Säätiön varallisuus perustuu Mannerheimin suomalaisilta eri aikoina saamiin rahalahjoituksiin, mm. Suureen Kansallisadressiin vuodelta 1919, sekä hänen 70- ja 75-vuotispäivien kunniaksi saamiin lahjoituksiin. Vuonna 1945 Mannerheim säätiöi kaikki nämä varat Kenraali Mannerheimin Kansallisrahastoksi, joka nykyisin kantaa nimeä Mannerheim-säätiö. Samaan aikaan hän laati testamenttinsa, joka muodostaa säätiön säännöt.
Säätiön hallitus:
Pj. Mika Ihamuotila
Varapj. Timo Kivinen
Henrik Ehrnrooth
Wilhelm von Frenckell
Kaarle Hämeri
Kari Jordan
Veli-Matti Mattila
Timo Ritakallio
Björn Wahlroos
Säätiön toimitusjohtaja Klaus Ilmonen