KOTIMUSEO, KULTTUURIMUSEO

Alex Kransman, museon opas ja museomestari
18.3.2021

 
Vähän aikaa sitten keskustellessani erään uuden tuttavuuden kanssa mainitsin olevani töissä museossa. Sitten tuli kysymys: onko se historia- vai taidemuseo? Vastasin, että se on kotimuseo, johon liittyy historiaa. Mutta myöhemmin rupesin miettimään, miten Mannerheim-museota oikeastaan voisi määritellä. Mihin museokategoriaan se kuuluu, vai kuuluuko useampaan?

Kotimuseo on siis määritelmällisesti ollut aikaisemmin jonkun henkilön koti. Yleensä jonkun merkkihenkilön, vaikkei tämä ole yleispätevä sääntö. Kotimuseoissa on kuitenkin se yleispiirre, että ne ovat lähes poikkeuksetta erillisiä rakennuksia – kartanoita, omakotitaloja tai mökkejä. Olisi varmasti hankalampaa avata kotimuseo kerrostaloasuntoon, joskin vanhoissa suurkaupungeissa vanhempaa mallia olevissa kerrostaloissa voi löytyä edellytyksiä myös sellaisille kotimuseoille. Mutta on mielenkiintoista pohtia, millaiset mahdollisuudet olisi avata kotimuseo tulevaisuuden merkkihenkilöille, jotka asuivat koko ikänsä modernissa kerrostalossa?

Kotimuseossa on myös pyritty säilyttämään mahdollisimman alkuperäinen sisustus ja esineistö, mikä voi olla joissakin tapauksissa haastavaa esineiden katoamisen tai tuhoutumisen takia. Mannerheim-museo on tässä sikäli onnellisessa asemassa, että valtaosa esineistä on säilynyt tässä kodissa. Joillakin muilla museoilla voi olla tilanne, että säilynyttä esineistöä on hyvin niukasti, joten saatetaan joutua turvautumaan esimerkiksi esinejäljennöksiin tai kuviin alkuperäisestä sisustuksesta tai esineistä.

Mannerheim-museo on siis selkeästi kotimuseo, mutta se on myös lähes väistämättä historiamuseo. Mannerheimin jälki Suomen ja muidenkin maiden historiassa on kiistämätön, ja siitä tulee puhuttua millä tahansa opastuskierroksella. Museossa on runsaasti historiallista esineistöä, kuten kunniamerkkejä, asiakirjoja ja valokuvia. Olemme ehkä tottuneet pitämään historiamuseon esikuvana sellaista museota, joka keskittyy nimenomaan historiaan liittyvien kokoelmien esittämiseen, yleensä kuvaillen jollain tavalla esineistön historiallista kontekstia. Itsellenikin historian harrastajana erityisesti British Museumin muinaisen ja antiikin historian osasto on ollut erityisen läheinen. Mutta tämä on vain yksi muoto historiamuseosta. Näkisin, että kotimuseot voivat olla lähes aina myös historiamuseoita, koska niissä kaikissa on jollain tavalla esitetty menneisyyden elämää.

Onko Mannerheim-museo sitten taidemuseo? Myös sellaisista museoista meillä on vakiintunut käsitys, että niissä esitetään erityisesti taideteoksia, jotka voivat liittyä johonkin tiettyyn taidesuuntaukseen tai useampaan. Maailmankuulut taidemuseot kuten Louvre, Eremitaasi tai Metropolitan Museum of Art luovat mielikuvamme siitä, miltä sellaiset museot näyttävät. Mutta myös kotimuseo voi olla taidemuseo. Epäilemättä Mannerheimin kodissa on paljon taide-esineitä, joita on kerätty milloin mistäkin matkasta, saatu lahjoina, tai vaikka ostettu taidekaupoista. Näitä taideteoksia on myös sijoitettu kodin ympäri selkeästi esittelytarkoituksessa. Esineistöstä löytyy useita taidesuuntauksia, mukaanlukien Euroopan ulkopuolisia. Koti on varmasti kiinnostava kohde myös taidehistorian ja taiteentutkimuksen kannalta.

Keskustelussani tätä ei tullut mainittua, mutta vielä yhdeksi museotyypiksi voi mainita tiedemuseot. Mannerheim-museohan ei sellainen ole – vai onko? Mannerheim suoritti tieteellisiä tutkimuksia ollessaan pitkällä Aasianmatkallaan, ja hänen löydöksensä aiheuttivat aikanaan jonkin verran kiinnostusta Suomen tieteellisessä yhteisössä. Kodissa ei ole erityisesti esitetty tätä aihetta, mutta jo esineistö itsessään antaa puitteita etnologiselle tutkimukselle. Eikä pelkästään aasialainen esineistö – Mannerheimin henkilökohtaiset tavarat avaavat tien eliitin kulttuurin tutkimukseen. Lisäksi Mannerheimin laaja kirjasto on aihepiireiltään lähes kokonaan tiede- ja kulttuuripainotteista. Koti tarjoaa siis erinomaiset lähtökohdat tieteelliselle tutkimukselle.

Kaiken ylläolevan perusteella haluaisin siis lanseerata käsitteen ”kulttuurimuseo”, joka minusta sopii hyvin kuvaamaan Mannerheim-museon ominaisuuksia. Museossa voi perehtyä historiaan, taiteeseen, sekä tiede- ja kulttuuritutkimukseen. Lisäksi, erikoisnäyttelyjen kautta voidaan avata mitä moninaisempia teemoja ihmissuhdeverkostoista historian dramatisointiin ja tarinankerrontaan. Näistä kaikista aiheista voi keskustella museon oppaiden kanssa ja saada juuri sellainen kokonaisuus, joka on itselle mieluisa. Olkaamme siis töissä kotimuseossa, mutta myös kulttuurimuseossa!