MANNERHEIM-MUSEO SUOJELTU RAKENNUSPERINTÖLAILLA
Tiedote 17.6.2022
Mannerheim-museo sijaitsee vuonna 1874 valmistuneessa huvilassa, joka on harvoja säilyneitä Helsingin Kaivopuiston vanhoja puurakennuksia. Huvilan suunnitteli ja rakennutti arkkitehti August Boman, ja se oli jo alun perin tarkoitettu vuokrakäyttöön. Kiinteistö siirtyi 1910-luvun alussa kauppaneuvos Karl Fazerin omistukseen. Fazer tarjosi huvilaa ystävänsä Gustaf Mannerheimin käyttöön 1920-luvun alkupuolella, jolloin rakennusta muokattiin voimakkaasti uuden asukkaan toiveita vastaavaksi. Muutossuunnitelmat laati yhteistyössä Mannerheimin kanssa Arkkitehtitoimisto Karl Malmström & Robert Tikkanen.
Gustaf Mannerheim muutti taloon 1924, ja vuokrasi sitä Fazerin suvulta aina kuolemaansa 1951 saakka. Museo avasi ovensa yleisölle samana vuonna, ja oli tuolloin ensimmäinen Suomen presidentin kotimuseo. Jo yli 70 vuotta jatkunut, ja vuosikymmenten varrella vahvasti kehittynyt museotoiminta on entistäkin turvatummalla perustalla rakennussuojelun myötä.
Museorakennuksen suojelu on ollut vireillä keväästä 2018 lähtien, jolloin Museovirasto teki Uudenmaan ELY-keskukselle rakennuksen suojeluesityksen rakennusperinnön suojelusta annetun lain nojalla. Selvitysprosessin aikana Mannerheim-museolla todettiin olevan rakennusperintölain tarkoittamaa valtakunnallista merkittävyyttä muun muassa harvinaisuuden, ainutlaatuisuuden, edustavuuden, alkuperäisyyden, historiallisen todistusvoimaisuuden ja historiallisen kerroksellisuuden kannalta. Mannerheim-museo on rakennustaiteellisesti ja maiseman kannalta oleellinen osa Kaivopuiston alueen vanhaa rakennuskantaa. Henkilöhistorian vuoksi koti on myös kansainvälisesti kiinnostava kohde.
Museota ylläpitävän Mannerheim-säätiön myötävaikutuksella ELY-keskus teki suojelupäätöksen syksyllä 2019. Pitkään odotettu sinetti hankkeelle saatiin aivan hiljattain, kun ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari antoi päätöksen Mannerheim-museon suojelun vahvistamisesta.
Lisätietoja: museonjohtaja Märtha Norrback, martha.norrback(at)mannerheim-museo.fi
___
MANNERHEIM-MUSEO PYRKII VASTUULLISTEN MUSEOIDEN ETURIVIIN
Tiedote 15.12.2021
Mannerheim-museo on siirtynyt tuulisähkön käyttäjäksi ja aloittanut hiilijalanjälkensä kompensoinnin. Museo ja sitä ylläpitävä Mannerheim-säätiö pyrkivät toiminnassaan ottamaan huomioon vastuullisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita laaja-alaisesti – tämä koskee myös omia toimia ilmaston ja ympäristön hyväksi.
“Haluamme näyttää suuntaa suomalaisten museoiden ja säätiöiden kentässä. Teimme sen aikanaan luomalla 3D-museon globaalille yleisölle. Nyt teemme sitä vastuullisuuden saralla muun muassa hiilineutraaliuden, vastuullisten sijoitusten ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kautta”, säätiön hallituksen puheenjohtaja Mika Ihamuotila toteaa.
Mannerheim-säätiö pyrkii aktiivisesti vähentämään museotoiminnasta syntyviä päästöjä. Joulukuun alusta 2021 lähtien museon käyttämä sähkö on alkuperäsertifioitua tuulisähköä. Lisäksi museo kompensoi päästöjään. Vuoden 2020 energiankulutuksen osalta Mannerheim-museo toimii hiilineutraalissa kiinteistössä ja vuoden 2021 kulutukseen perustuvan hiilijalanjäljen laskennan jälkeen Mannerheim-museo pyrkii olemaan Suomen ensimmäinen täysin hiilineutraali museo.
Mannerheim-säätiö ottaa vastuullisuuden huomioon toiminnassaan myös laajemmin. Säätiön hallinto ja sijoitustoiminta ovat vakaalla pohjalla, ja säätiö pyrkii edelleen kehittämään toiminta- ja sijoitusperiaatteiden avoimuutta sekä laaja-alaista vastuullisuutta. Säätiön apurahoilla mahdollistetaan muun muassa nuorten upseerien kouluttautumista ulkomailla ja sellaisen kokemuksen kartuttamista, joka parhaiten edistää maan etua.
Lisäksi Mannerheim-museo edistää Suomen historian murroskohtiin liittyvän kulttuuriperinnön säilymistä ja ymmärtämistä. Tätä työtä tehdään pitkäjänteisesti ja ammattimaisesti, jatkuvasti uusia yleisöjä tavoitellen. Mannerheim-museo haluaa aktiivisesti osallistua museoalalla nopeasti etenevään kestävän kehityksen ja vastuullisuusajattelun murrokseen. Jokainen askel kestävämpään suuntaan on tärkeä, ja kulttuuriperinnön sekä kollektiivisen muistin vaalijana museoala voi omalta osaltaan vaikuttaa yhteiskunnallisen aateilmapiirin muokkautumiseen.
”Mannerheim-säätiölle on säätiön tausta ja tarkoitus huomioiden hyvin luontevaa olla mukana kehittämässä vastuullista Suomea”, toteaa säätiön toimitusjohtaja Klaus Ilmonen.
Päästökompensointi tapahtuu hiilensidonnan avulla kansainvälisen päästöyksikkökaupan kautta. Mannerheim-museon hiilensidonta toteutetaan muun muassa projekteilla, jotka keskittyvät metsien istuttamiseen ja suojeluun. Mannerheim-säätiö toimii päästökompensoinnissa Compensate-säätiön yhteistyökumppanina – kompensaatiohankkeet pohjautuvat tieteellisesti tutkittuun ja arvioituun tietoon. Mannerheim-museon joulukuussa 2021 suoritettu päästökompensaatio pohjautuu vuoden 2020 hiilidioksidipäästöihin. Laskennassa on huomioitu GHG-protokollan mukaisiin scope 1 ja scope 2 –luokkiin kuuluvat päästöt. Tulevassa vuotta 2021 koskevassa päästölaskennassa tullaan huomioimaan lisäksi scope 3 -luokkaan kuuluvia tekijöitä.
Lisätietoa Compensate-säätiöstä ja päästökompensoinnista: https://www.compensate.com/in-finnish/kompensointi
Lisätietoja:
säätiön toimitusjohtaja Klaus Ilmonen, klaus.ilmonen(at)hannessnellman.com
vt. museonjohtaja Toni Piipponen, toni.piipponen(at)mannerheim-museo.fi