I PARADISET! MANNERHEIM-MUSEON VALOKUVA-ARKISTO AVAA UUSIA NÄKEMYKSIÄ MARSALKAN PERSOONAAN

Mannerheim ja neljä muuta henkilöä Ruotsissa kesällä 1920. Mannerheimin oikealla puolella sisko Kissie Gripenberg ja hänen miehensä Mikael Gripenberg.

Kevään 2021 aikana Helsingin yliopiston museologian opiskelijat tutustuivat Mannerheim-museon työkäytäntöihin ja suorittivat kurssin ohella harjoittelun museossa. Opiskelijat jakautuivat erilaisiin työryhmiin oman kiinnostuksensa ja osaamisensa perusteella. Kolmihenkinen ryhmämme valitsi museon valokuvakokoelman parissa työskentelyn.  Tehtäviimme kuului jo aiemmin digitoitujen valokuvien luettelointia kokoelmanhallintajärjestelmään sekä valokuvien ja valokuva-albumien digitointia.  

Mannerheim-museon valokuvakokoelma kattaa noin 5000 valokuvaa. Näistä noin 2000 irtokuvayksikköä on digitoitu. Irtokuvien lisäksi kokoelmassa on Mannerheimin valokuva-albumeja 1880-luvulta alkaen. Museon YouTube-kanavalta löytyy esimerkki valokuva-albumista, jonka aiheena on 1920-luvun kesänvietto Hangossa: https://www.youtube.com/watch?v=wbbeSwV813g. 

Museon tavoitteena on koko valokuvakokoelman luettelointi ja kuvien vienti kansainväliseen MuseumPlus-kokoelmanhallintajärjestelmään. Tähän mennessä vain osa sota-aiheisista valokuvista on ehditty luetteloida. MuseumPlus ja siihen linkittyvä tiedonhakupalvelu Finna antavat mahdollisuuden esimerkiksi kuratoitujen kokonaisuuksien julkiseen avaamiseen. Nykyistä laajempi yleisön käytettävissä oleva kuva-aineisto monipuolistaisi tietoa marsalkka Mannerheimista ja tämän elämänvaiheista. 

Valokuvakokoelman kuvasisällön aihepiirit kattavat muun muassa Mannerheimin yksityiselämän vaiheet, julkiset tilaisuudet, metsästyskuvat, Aasian matkat, muotokuvat ja sota-ajan. Koska ryhmämme oli eniten kiinnostunut Mannerheimista yksityishenkilönä, aloitimme luetteloinnin hänen yksityiselämäänsä liittyvistä kuvista. 1920–1930-luvuille sijoittuvat kuvat oli valmiiksi digitoitu ja niille oli jo annettu uusi inventaarionumero.  

Luettelointi vaatii kuitenkin myös paljon kontekstitiedon tallentamista. Tietoja ei löytynyt valmiina, joten niiden etsiminen oli aikamoista salapoliisityötä. Selvitimme aina ainakin kuvissa olevien henkilöiden henkilöllisyyden sekä kuvauksen ajankohdan ja paikan. Mikäli museon kävelevä tietosanakirja, amanuenssi Toni Piipponen ei sattunut olemaan paikalla, saattoi näiden tietojen etsimiseen vierähtää pidempikin aika vanhoja lehtileikkeleitä Kansalliskirjaston digitaalipalvelussa selaten. 

Niissä kuvissa, joita Mannerheimista useimmiten näkee, hän poseeraa melko jäykästi univormussa. Kuvat ovat yleensä sota-ajan kuvia, joissa Mannerheim on pääosassa. Ihmisten mielessä Mannerheim profiloituu ensisijaisesti “marsalkka Mannerheimina” - sotien sankarina. Yksityiskuvia läpikäydessämme näimme otoksia, jotka eivät olleet ennestään tuttuja. Kuvissa Mannerheim viettää aikaa perheensä ja läheistensä ympäröimänä, kiertää Euroopan lomakohteita ja esiintyy rentona ja hymyilevänä. Sotilaallisen jäykkyyden sijaan kuvien tunnelma on silminnähden rentoutunut ja ilomielinen.

Mannerheim ja sukulaisia Ruotsissa kesällä 1920.  Merkintä “I Paradiset!” kuvan alalaidassa on Mannerheimin omakätisesti tekemä.

Luetteloimistamme valokuvista muutama tuntui erityisen poikkeavalta. Molemmat kuvat ovat vuoden 1920 kesältä, jolloin Mannerheim vietti aikaa Ruotsissa sukulaistensa parissa. Toisessa kuvista Mannerheim istuu kesäisellä nurmikolla perheenjäsentensä ympäröimänä huolettomasti risti-istunnassa ja hymyilee. Hänen oikealla puolellaan oleva nainen, Mannerheimin sisko Kissie Gripenberg, pitää kättään tämän pään päällä kuin siunaten hänen olemassaolonsa. Toisessa, yhtä aurinkoisessa otoksessa, Mannerheim on ryhmäkuvassa kesäasuisten sukulaistensa kanssa. Kuvan alalaitaan hän on kirjoittanut: “I Paradiset!”. 
 

Epävirallisuus, onnellisuus ja iloisuus ovat kaikki adjektiiveja, joita emme ennen näiden kuvien näkemistä olisi yhdistänyt marsalkka Mannerheimiin. Oli aivan uutta nähdä tämä tuima valtiopäämies ihmisenä, joka nauttii kesäpäivästä perheensä parissa. Valitsemiemme otosten lisäksi kuva-arkistossa oleva materiaali oli kokonaisuudessaan perin kiehtovaa. Täytyy toivoa, että piakkoin muutkin pääsevät näkemään, miten Mannerheim nuorena upseerina ratsastaa hurjaa äkkijyrkkää rinnettä alas, keskustelee ulkoilmakutsuilla Krakovassa karismaattisen ruhtinatar Maria Lubomirskan kanssa tai kävelee keppi viuhuen pitkin kylpyläkaupunki Karlsbadin katuja.