19.6.1882

Aloitti Suomen kadettikoulun Haminassa.

24.4.1886

Erotettiin kadettikoulusta.

14.6.1887

Ylioppilas (uusm.) Helsingin Privatlyceumista.

15.9.1887

Aloitti Nikolain ratsuväenkoulun Pietarissa.

13.12.1890

Komennettiin H.M. Keisarinna Maria Feodorovnan Chevalierkaartin rykmenttiin.

8.8.1891

Virallisesti siirrettiin tähän rykmenttiin.

11.9.1893

Ylennettiin kaartinluutnantiksi.

14.9.1897

Määrättiin, edelleen Chevalierkaartin rykmentissä pysyen, hovitallihallinnon erityisiin tehtäviin.

17.8.1899

Ylennettiin kaartin aliratsumestariksi.

1897—1901

Hovitallihallinnon toimesta komennettiin ulkomaanmatkoille tehtävänään hevosten hankkiminen.

29.12.1902

Ylennettiin kaartinratsumestariksi.

11.6.1903

Komennettiin, edelleen Chevalierkaartin rykmentissä pysyen, ratsuväenupseerikoulun pysyvän kaaderin mallieskadroonan päälliköksi.

20.10.1904

Siirrettiin everstiluutnanttina 52. Nežinskin rakuunarykmenttiin (vuodesta 1907 18. Nežinskin husaarirykmentti).

1904—1905

Osallistui sotaan Japania vastaan.

11.12.1905

Ylennettiin everstiksi (taannehtivasti 4.3.1905 lukien).

10.2.—26.6.1905

Osallistui sukunsa edustajana Suomen viimeisiin säätyvaltiopäiviin Helsingissä.

1906—1908

Erityisiä tehtäviä varten komennettuna Keski-Aasiassa ja Kiinassa.

18.1.1909

Määrättiin suuriruhtinas Mihail Nikolajevitšin 13. Vladimirin ulaanirykmentin komentajaksi Novominskiin (nykyisin Mińsk Mazowiecki) Puolaan.

13.1.1911

Määrättiin Henkikaartin Hänen Majesteettinsa Keisarin ulaanirykmentin komentajaksi Varsovaan.

26.2.1911

Ylennettiin kenraalimajuriksi.

18.10.1912

Nimitettiin, edelleen rykmentinkomentajana pysyen, kenraalimajuriksi Keisarin seurueeseen.

6.1.1914

Määrättiin Henkikaartin H.M. ulaanirykmentissä pysyen Erillisen kaartinratsuväkiprikaatin komentajaksi (Varsova). (Vt.:na useaan otteeseen aikaisemmin.)

1914—1917

Osallistui sotaan Saksaa, Itävalta-Unkaria ym. vastaan.

3.3.1915

Määrättiin 12. ratsuväkidivisioonan v.t. komentajaksi ja

7.7.1915

vakinaiseksi komentajaksi.

24.12.1916

Määrättiin venäläis-romanialaisen 'Wrancza'-taisteluryhmittymän komentajaksi Karpaateille.

8.5.1917

Ylennettiin kenraaliluutnantiksi.

13.6.1917

Määrättiin VI ratsuväkikunnan komentajaksi.

4.9.1917

Lomautettiin rintamalta.

21.9.1917

Sai jättää komentotehtävät.

3.10.1917

Siirrettiin Odessan sotilaspiiriin reserviin.

16.1.1918

Suomen Senaatin suullisesti määräämänä Suomen sotaväen ylipäälliköksi tehtävänään koota ja järjestää armeija.

27.1.1918

Senaatin kirjallisesti samaan tehtävään määräämä.

28.5.1918

Erosi ylipäällikkyydestä.

12.12.1918

Kutsuttiin Suomen valtionhoitajaksi.

30.12.1918

Otti uudelleen haltuunsa armeijan ylipäällikkyyden.

17.7.1919

Vahvisti valtionhoitajana Suomen Hallitusmuodon.

26.7.1919

Erosi valtionhoitajan tehtävästä luopuen samalla ylipäällikkyydestä.

4.10.1920

Perusti Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton.

1920—1935

Toimi Suomen Liittopankin hallintoneuvoston puheenjohtajana.

1921—1951

Toimi Suomen Punaisen Ristin keskushallituksen puheenjohtajana kuolemaansa saakka.

20.3.1931

Määrättiin Puolustusneuvoston puheenjohtajaksi ja sodan syttyessä ylipäälliköksi.

6.11.1932

Edusti Suomen Hallitusta Kustaa II Adolfin 300-vuotismuistojuhlassa Lützenissä.

19.5.1933

Ylennettiin sotamarsalkaksi.

28.1.1936

Edusti Suomen hallitusta Kuningas Yrjö V:n hautajaisissa Lontoossa.

30.11.1939

Määrättiin Suomen puolustusvoimien ylipäälliköksi ja toimi tässä tehtävässä

31.12.1944

asti.

4.6.1942

Sai Suomen marsalkan arvon.

4.8.1944

Valittiin tasavallan presidentiksi.

16.8.1945

Perusti Kenraali Gustaf Mannerheimin Kansallisrahaston, eli nykyisen Mannerheim-säätiön.

4.3.1946

Erosi tasavallan presidentin tehtävästä.

27.1.1951

Kuoli Lausannessa Sveitsissä (28.1 Suomen aikaa)

4.2.1951

Haudattiin Helsingin Hietaniemen sankarihautausmaalle.