Kuva Marja Englund Kristina Ranki

MINNEN FRÅN ETT SVUNNET MUSEUM

Den som varit anställd i Mannerheim-museet minns nog en väldigt speciell stämning, oavsett vilket decennium det handlar om. Episkt lugn, hektiska dagar. Otillräcklighet, lysande retorik. Självklart är minnena subjektiva, så klart minns man dåligt och selektivt, beroende på vad som då gjort intryck på en, vem man var, hurdan tidsandan var.

Museets långvariga tjänarinna Kristina Ranki rannsakar sitt minne.

 

Musik: Reynaldo Hahn - Pièce en forme d'aria et bergerie for two pianos (1896)

Foto: Marja Englund

MUSEON INTENDENTIT KAUTTA AIKOJEN


Mannerheim-museon 70 vuoden aikana on kaikki sen intendentit kutsuttu tehtäväänsä, ensimmäistä lukuun ottamatta nuorina akateemisina henkilöinä.  Ensimmäinen intendentti oli Marsalkan henkilökohtaisesti tuntenut adjutantti, mutta muut ovat olleet humanististen tieteiden, yleensä historian, osaajia. Tällä hetkellä museon johdossa on museonjohtaja alan yleistä nimikettä noudattaen; intendenttien jälkeen oli myös muutaman vuoden käytössä kuraattori.

Museon ilmeeseen ja toimintaan ovat vaikuttaneet kaikki sen työntekijät, mutta säätiöön raportoiva ja henkilökunnan esimiehenä toimiva intendentti/kuraattori/museonjohtaja on voinut halutessaan painottaa eri puolia museotyöstä ja omalla profiilillaan valita Marsalkan muiston vaalimisen metodeja. Vaikka lähes kaikki ovat toimineet tehtävässään osa-aikaisina muiden tehtäviensä ohella, on Mannerheim-museo sekä vaatinut paljon aikaa ja energiaa että antanut runsaasti niin museokokemusta kuin taitoja johtamisen, historiakulttuurin ja kansalaisyhteiskunnan alalla.

Entiset museon intendentit ovat edelleenkin eräänlaisia brändilähettiläitä ja perinteensiirtäjiä - museossa opitut taidot ja kohdatut henkilöt vaikuttavat myös myöhemmin suomalaisessa kulttuurielämässä. Huolimatta teknologian kehittymisestä ja työympäristön muuttumisesta seuraavien sukupolvien museoammattilaiset voivat suuresti hyötyä aiempien johtajien kokemuksista - perussisältö, Mannerheimin elämän tunteminen, ei muutu.

 

Backman foto Juha Backmans arkiv

O.R.BÄCKMAN

hoiti Mannerheim-museota 15 vuoden ajan avaamishetkestä 1951 vuoteen 1966. Lopulta everstiksi ylennetty Bäckman oli toiminut Marsalkan nuorempana adjutanttina 1942–1946, ja palveli sotilasviroissa aina vuoteen 1971 saakka, mutta korosti museon riippumattomuutta puolustusvoimien organisaatiosta. Museosta tuli Bäckmanille toinen koti, ja kodin avaaminen uteliaalle yleisölle, suullinen perinne sekä henkilökohtainen sävy traditionsiirrossa sävyttivät pitkään alkuaikojen museotyötä. Taloudenhoitajien avulla inventoitiin kokoelmia ja luotiin pohja vakiintuneelle kotimuseolle.

Kuva: Juha Bäckmanin arkisto

JOUKO VOIONMAA

oli filosofian maisteri, joka sijaisti Bäckmania kolmisen vuotta 1956–1959. Muinaistieteellisen toimikunnan intendenttinä toiminut numismaatikko ja mitalitaiteentuntija sai Kaivopuistossa kontolleen museokävijöiden määrästä huolehtimisen, esineistön kunnon ja oppaiden osoittamisen erilaisille ryhmille. Voionmaa raportoi Tukholmaan, jossa Bäckman oli sotilasasiamiehenä, että vuonna 1956 oli museossa yli 23 000 kävijää. Pöydällä oli mm. inventaariokortisto, sähköjen korjauksia ja uuden talonmiehen palkkaaminen sekä myös “museohuoneiden uudelleenjärjestys”.

Klinge 2017 foto Uusikyla

MATTI KLINGE

rekrytoitiin museoon 1966 nuorena historioitsijana kehittämään museota ammattimaiseksi instituutioksi. Maisteri Klinge käytti paljon energiaa museon tieteellisen ja riippumattoman profiilin nostamiseen, mutta myös museon työntekijöiden olojen parantamiseen. Hän julkaisi kuvaelämäkerran Mannerheimin tärkeistä vaiheista ja aikaansai hänen kokoelmansa deponoinnin Kansallisarkistoon. Siirryttyään muihin tehtäviin hän toimi vielä museovaliokunnan johdossa. Täysinpalvellut professori Klinge seuraa edelleen museon vaiheita monien oppilaittensa kautta, ja on muistelmissaan tarkkanäköisesti kuvannut aikaansa ja sosiologiaa Mannerheim-museossa.

 

Kuva: Matias Uusikylä

VILJO foto Helsingin kaupungimuseo

EEVA MAIJA VILJO

valittiin museon intendentiksi vuonna 1969 vain 30-vuotiaana filosofian kandidaattina hänen museokokemuksensa vuoksi. Hän väitteli Helsingin yliopistossa 1985 Theodor Höijerin arkkitehtuurista ja hoiti myöhemmin Turun yliopiston taidehistorian professorin virkaa. Museossa Viljo ehti olla lyhyen aikaa, mutta häntä kiehtoo vieläkin muistot Mannerheimin taloudenhoitajista, jotka hoitivat Marsalkan kotia kuin omaansa.

Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

ANNA-MARIA REINILÄ

toimi intendenttinä kuuden vuoden ajan vuodet 1970–1976. Kansatieteilijä Reinilän aikana “museokodinhoitajaksi” pestattiin rouva Kerstin Laine (Malm). Taloudenhoitajien muuttaessa pois “vahtimestarien asunnossa” tehtiin muutostöitä. Kävijäluvut olivat varsin vaihtelevia; vuonna 1974 kävijöitä oli lähes 12 000, vuonna 1975 vain 4581.

Thesleff1

THOMAS THESLEFF

oli Mannerheim-museon intendentti 1976–1984, historianopintojensa jälkeen ja ennen uraansa finanssialalla.  Maisteri Thesleff oli ensimmäinen Marsalkan kuoleman jälkeen syntynyt intendentti. Näyttelytoiminnassa esiteltiin Mannerheimin toimintaa mm. tiedemiehenä. Kauteen osui museon 30-vuotismerkkipaalun kunniaksi myös muistonäyttely Marsalkan kuolemasta. Thesleffin ajasta lähtien museokotia hoiti myös museonhoitaja Kerstin Malm.

kolbe3 p

LAURA KOLBE

vaikutti intendenttinä 1984–1991, minä aikana museossa esiteltiin kotimuseon ohella monipuolisesti Mannerheimin sosiaalisia suhteita, asemaa akateemisessa kulttuurissa, Aasian-matkaa, ja erilaisia muistovuosia. Myös Marsalkan kodin gastronomiaa nostettiin esiin. Museoaikana Kolbe myös väitteli tohtoriksi, ja tulevalle Euroopan historian professorille tulivat suurmiesten vaihtuvat suhdanteet ja Marskin muistoa vaalivat erilaiset kotimaiset ja ulkomaiset ryhmät varsin tutuiksi.

Meinander foto Matias Uusikyla

HENRIK MEINANDER

oli museon intendentti vuosina 1991–1997, ensin maisterina ja sittemmin filosofian tohtorina. Hänen aikanaan museo esiintyi ulkomailla saakka Suomen kulttuuri-instituuteissa. Oppaita rekrytoitiin yliopistosta ja sensibilisoitiin pohtimaan historiantutkimuksen ja populaarin muistokulttuurin eroja. Nykyään historian professorina vaikuttava Meinander teetti tärkeän bibliografisen katsauksen Mannerheim-kirjallisuudesta ja loi museotyössä pohjaa omalle vuonna 2017 ilmestyneelle Mannerheim-elämäkerralleen.

Kuva: Matias Uusikylä

Vera Foto VvF

VERA VON FERSEN

tuli Mannerheim-museoon oppaana ja oli intendentti vuodesta 1998 vuoteen 2012. Kielellisesti lahjakas maisteri von Fersen johti henkilökunnan opintomatkoja Mannerheimin jalanjäljillä ja tutki itse Mannerheimin aikaa Venäjällä Chevalier-kaartissa, hänen humanitaarista toimintaansa sekä itse Mannerheim-säätiön historiaa. Pitkänä ajanjaksona museo kehittyi arkiston ja valokuva-arkiston alalla sekä solmi monia tärkeitä suhteita puolustusvoimiin ja ympäröivään yhteiskuntaan. Rouva Kerstin Malmin kuoltua von Fersen hoiti monia päivittäisasioita, kunnes oik.yo. Tapio Haltia jatkoi työtä lähes kokopäiväisesti 2012–2015.

Kristina ja marsalkka foto Derek Fewster

KRISTINA RANKI

aloitti museonjohtajana kuraattorin nimikkeellä 2013. Hän on jatkanut museon modernisoimisprosessia kehittäen varsinkin tapahtuma- ja suhdetoimintaa, näyttelytoimintaa sekä kokoelmanhallintaa. Tohtori Rankin erityisiin mielenkiinnon kohteisiin on kuulunut Mannerheimin monikulttuurisuus ja kosmopoliittisuus, aatteelliset ja kulttuuriset vaikutteet, hänen keskeinen asemansa ja merkityksensä suomalaisessa julkisuudessa sekä yleisesti museologisten tavoitteiden yhdistäminen objektiiviseen historiantutkimukseen. Rankin aikaan on osunut mm. 150-vuotisjuhlavuosi sekä sisällissodan muistovuosi.


Kuva: Derek Fewster